Mutta se täytyy sanoa, etten olisi kyllä ehtinytkään kuvata. Ei ole julkinen sana ja näytöksiä nähneet puhuneet palturia kehuessaan noita kiinalaisten taiturien akrobaattiesityksiä! Kyllä siinä eurooppalainen kolmen kumipallon jonglööri on kevyttä kamaa kiinalaisen löörin rinnalla.
Se vain ihminen taipuu aika moneksi, kun on notkeat luut ja norja varsi. Toista se on meikäläisellä, kun luut ei ole taipuneet ennenkään ja nyt vielä vähemmän titaanivahvistusten takia. Lisäksi kokisin pullean vatsani rajoittavan ylenmääräistä rungon taittelua. Mutta katsominen on kevyttä puuhaa.
Esiintyvät taiteilijat roikkuivat katossa köysistä, kasasivat laseja pinoon otsalleen, pyörittivät lautasia lukuisin määrin, muodostivat pyramideja, hyppelivät toistensa lomassa ristiin rastiin ja vaikka mitä. Katsomon ooo- ja aaaaaa- ja voi- ja hui-huudot kaikuivat tietenkin pääosin kiinaksi kuvaten suoritusten huimaa tasoa.
Liki viimeinen esitys oli surmanajoa rautapallossa. Meille suomalaisillehan siinä ei ollut mitään erikoista, koska suurin osahan on nähnyt Onni Suurosen vastaavan suorituksen ja jopa hänen poikansa kanssa yhtäaikaisen suorituksen pallossa. Kiinalaisten pallokin oli samankokoinen kuin Suurosten.
Mutta siinä loksahti suomalaisenkin suu auki, kun pallon luukulle alkoi putkahdella moottoripyörämiehiä yksitellen ja pörinä pallossa pyörien lisääntyessä jatkui katkeamattomana. Luukku auki ja uutta ukkoa pyörineen sisään. Lopulta pallossa ajoi yhtäaikaa kahdeksan moottoripyöräilijää. Voitte arvata, että sikin sokin, mutta toisiinsa osumatta. Kyllä piti suomalaisenkin hakata kätensä verille aplodeeratessaan. Oli pojilla mopohommat ja ajolinjat hanskassa! En lähtisi viivalle heidän kanssaan, enkä palloon missään nimessä vaikka saisin vaan seisoskella siellä paikoillaan.
Kyllä menen taas ensi kerralla katsomaan näytöstä jahka semmoinen sattuu hollille. Harmittaa kun en tullut lähteneeksi katsomaan kun jokin ryhmä oli vasta Suomessa vierailulla.
Kerronpa vielä senkin pienen episodin, joka tapahtui ennen näytöksen alkua. Katsomo oli meitä lukuunottamatta vielä tyhjä. Takanamme olevaan penkkiriviin kuului tulevan jotain väkeä. Rupattelin suomalaisen vieruskaverini kanssa vilkkaasti odotellessamme näytöksen alkua. Takaani kuului yht'äkkiä selvällä suomenkielellä "Voihan hitto! Minähän ymmärrän täysin, kun tuossa edessä puhuvat kiinaa eikä olla oltu vasta kuin kolme päivää Kiinassa." Kaverit kuuluivat toisen suomalaisen matkatoimiston ryhmään, joka sattui kanssamme samaan näytökseen.
On se vaan akrobaatti ja hänen puuhailunsa aivan oma lajinsa ja vielä Kiinassa eritoten!
(Kuvat ovat Huxi-teatterin aulasta)
Kuulostaa hienolta showlta. Harmi tosiaan kun sitä kokemusta ei voi blogissa jakaa.
VastaaPoistaJa erityisesti harmittaa kun ei ole mitään taltioitua aiheesta. Päässäkään ei nuo jutut tahdo pitkään pysyä!
VastaaPoista