TIISTAI, 29.9.2015 - PEKING, Vierailu Cloisonne-tehtaaseen

Kiinan muurin visiitiltä matkasimme takaisin Pekingiin. Siellä saavuimme cloisonne-tehtaaseen. Cloisonne on yli 500 vuotta vanhan emalituotteen nimi. Tuote tunnetaan Kiinassa myös nimellä Jingtain Sininen. Nimi juontuu keisari Jingtain ajalta (1428-1457jKr). Hän oli Ming-dynastian 7. keisari. Cloisonne-tuotteet olivat suosittuja tuolloin. Tuolta ajalta tähän päivään saakka on periytynyt näiden tuotteiden valmistustaito ja -tekniikka.




Cloisonne-tuotteen valmistus alkaa takomalla kuparista halutun muotoinen astia tai muu tuote. Sen jälkeen taideseppä kiinnittää tuotteen päälle ohuen ohutta kuparilankaa suunnitellun kuvion mukaiseen malliin. Tämä vaihe vaatii suurta taitoa ja luovuutta. Sen jälkeen kuviot täytetään "maalaamalla" ne erivärisillä emaliväreillä, jotka toimivat lasituksena tuotteen pinnalla.

Tässä vaiheessa tuote poltetaan, jolloin emali vetäytyy ja kovettuu sekä kukin emaliväri saa oikein sävynsä. Poltossa emali painuu kuvioon, joten emaliväriä lisätään ja tuote poltetaan uudelleen niin monesti, että pintaan on saatu haluttu kuvio ja emalin vahvuus. Seuraavat vaiheet ovat viimeinen poltto ja kiillottaminen hiilellä. Sen jälkeen tuote upotetaan kulta- tai hopeakylpyyn, jossa pinnassa olevat metallilangat saavat suojauksen. Lopuksi tehdään vielä kiillotus ja tuote on valmis.

Kuvion suunnittelu ja merkitseminen tuotteeseen
















Kuparilankojen asentaminen ja kuvioiden teko









Emaliväreillä maalaaminen













Tehtaan myymälässä oli suorastaan pilvin pimein tarjolla erilaisia cloisonne-tuotteita. Kuvissa näkyvä lähes 3 metriä korkea ruukku oli myös myynnissä. En vain häpeäkseni muista hintaa, mutta KALLIS se oli!










Ryhmämme vingutti jälleen iloisesti "Visojaan" myymälän kassalla ja näitä aitoja, kohtalaisen harvoin Pohjolassa vastaantulevia tuotteita siirtyi melkoinen määrä kohti Suomea.








Saimme nauttia myös lounaan tehtaan ravintolassa, eikä siinäkään ollut moitteen sijaa. Laadukasta sekin! Tässä vaiheessa alkoi jo suurella osalla ryhmästämme syömäpuikkojenkin käyttö luonnistua.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti