3. Perillä Singaporessa

Finnairin sinivalkoiset siivet toimivat mainiosti ja lopulta purkauduimme koneesta Changin kentälle. Jo matkatavarahihnojen seutu lupasi paljon kaupungilta.

Lopulta marssimme laukkujen kanssa kohti tullia, jossa myrtyneen näköinen naistullivirkailija otti passin ja heitti sen matkailijan eteen pukahtamatta sanaakaan. Kävi mielessä, että tätkö se on sitten koko ulkomaan kirkonkylä? Mutta onneksi tuo täti-ihminen oli se liki ainoa myrtsi koko kylällä. Olisiko ollut sen takia murheissaan, kun ei päässyt kaupungille kiertelemään kavereidensa kanssa.

Omat kotimaiset oppaamme, käytyään monta kertaa kylällä,  hallitsivat onneksemme matkareitin kaupunkiin. Astuimme vihreän linjan metroon, jolla ajoimme yhden pysäkinvälin Expon asemalle.

Siellä vaihdoimme siniselle linjalle, jolla pääsimme miltei hotellin ovelle 13:n aseman jälkeen. Lipun osto metroon oli helppoa. Luukulta lunastettiin kortti, johon samalla ladattiin haluttu summa. Me latasimme kukin 20 Singaporen dollaria, joka vastaa noin 13 Euroa. Kertalippu maksaa reilusti alle Euron ja se veloitetaan matkakortilta pääteasemalla.

No hotelliin siis päästiin. Hotelli oli 30 Bencoolen, joka on suhteellisen uusi ja tyylikäs majatalo. Henkilökunta on ystävällistä ja palvelualtista. Hotellista löytyy katolta uima-allas, pieni kuntosali, itsepalvelupesula ja tasokas ravintola. Huoneissa on pieniä puutteita koskien tavaroiden säilytystä, mutta pärjätty on. Sijainti kahden metrolinja risteyksessä on mainio. Lisäksi kävelymatkan päässä on useita suuria ostoskeskuksia ja paljon ravintoloita sekä nähtävyyksiä. Tosin käveleminen etenkin on aika haasteellista lämmön huidellessa joka päivä yli +30 C-asteen. Poudan Pekan olisi helppo lukea säätiedotuksia, kun voisi käyttää joka päivä samaa karttaa.

Ensi kerralla kirjoitan lisää näkemästämme ja kokemastamme.

2. Matkalla Singaporeen

Aloitan kertomalla, että Singapore on todella kaukana kotikyliltä. Tosiasiassa tällä kertaa Finnairin sinivalkoisin siivin 11,5 tunnin päässä. Se tarkoittaa 11,5 tuntia yrityksiä nukkua, vessaan jonottamista, kapealla käytävällä nukkuvien käsivarsien väistelemistä, kaverin sylin yli käytävälle kipuamisia, veden lipittämistä, elokuvien katsomisyrityksiä, omien tavaroiden jatkuvaa poimimista repusta ja lattialta, toistuvia pohjekramppeja, jne. Tuo on siis meikävanhuksen kertomaa ja kokemaa. Harmikseni melkoinen joukko kanssamatkustajista veteli viattomina sikeitä jotkut jopa oikein äänen kanssa.

Onneksi koneessa sai syötävää miltei heti nousun jälkeen. Lounas tai päivällinen (en muista tarjoilun nimeä) noin kello 1.30 ei ollut ehkä potentiaalinen meikävanhuksen ruokailuaika. Mutta sillä ehkä tavoiteltiin helppoutta kohdepaikkakunnan aikaan paneutumiselle. Samoin teki aamupala reilu tunti ennen laskeutumista hieman ennen klo 18:aa Singaporen aikaa. Mutta tätä kirjoittaessani kaksi päivää laskeutumisen jälkeen, ei kummallakaan ruokailulla ole ollut minun aikatauluani koskettavaa minkäänlaista vaikutusta. Olen edelleen vankassa matkapöllyssä.

Finnairille täytyy antaa kuitenkin suurkiitokset matkaviihtyvyyden takaavasta mediajärjestelmästä. Elokuvia oli tarjolla pilvin pimein. Samoin musiikkia ja erilaisia pelejä löytyi selkänojan näytöistä joka makuun. Oli tietenkin hieman hankalaa tuijottaa hieman liian lähellä olevaa näyttöä, mutta näin vanhemmalla ihmisellä sekin onnistui silmälasien katselukulmaa vaihtelemalla. Malttamaton mieleni ei vaan oikein jaksanut keskittyä kovinkaan kauaa yksittäiseen elokuvaan. Se aiheutti hyppimistä elokuvasta toiseen.

Tarkkaavainen lukija voi ehkä murehtia uneni määrää, niinpä kerron nukkuneeni ensin yhden reilun parin tunnin jakson pari tuntia syömisen jälkeen ja sitten reilusti puolen matkan jälkeen nukahdin noin tunniksi. Ei kyllä vanha kroppa, huolimatta vähäisestä unentarpeesta, tule kuitenkaan tuommoisella toimeen. Niinpä laskeutumisen  jälkeen oli olo hieman hintelä. Haluan vielä painottaa, että petrolin makuista kahvia, tuoremehua ja vettä lukuunottamatta, en nauttinut mitään vahvempaa. Paitsi kahvi oli enemmän kuin vahvaa. En pyytänyt toista kupillista!

Ensi kerralla kerron sitten hieman matkasta lentokentältä kaupunkiin ja majoittumisesta ja ehkä muustakin Singaporessa.

PS. Sanon jo nyt, että tykkään kaupungista!

1. Pitkälle on taas aikomus

Jokunen vuosi on vierähtänyt pidemmästä reissusta, mutta nyt ollaan taas matkan kynnyksellä. Tavarat on kerätty kotona sängylle ja matkalaukut noudettu varastosta. Näyttää vaan tässä vaiheessa laukkujen kapasiteetti jossain määrin vaatimattomalta. Voi olla, että tavaraa on pakko karsia. Finnair ei nimittäin tykkää liiallisesta laukkumäärästä tai painosta. Toki siitäkin selviäisi rahalla, mutta kun perillä pitäisi herkutellakin, niin on pakko säästää ylimääräisistä kustannuksista.

Ylihuomenna illalla starttaa Finnairin sinivalkoiset siivet kohti Singaporea. Siinä kerkiää jokunen tovi vierähtää lennolla, kun ovat perustaneet tuon matkakohteen noinkin sivuun. Jos olisivat tajunneet rakentaa kaupunkinsa vaikka Tallinnan eteläpuolelle tai miksei edes jonnekin Tukholman ja Oslon välille, mutta ei vaan passannut, kauas piti tehdä. Ei kelvannut kapungin rakentajille Euroopan maastot ja ilmasto-olosuhteet. Ovat tainneet olla aika nirsoa porukkaa nuo rakentajat.

Olin vuosia sinnitellyt vastaan tuota reissua matkan pituuteen ja nopeasti karttuviin ikävuosiini vedoten. Mutta enää ei hermo pitänyt! Heikko luonteeni antoi puolestani periksi nuorten houkuttelulle ja liput hankittiin tammikuussa. Ja nyt se on sitten edessä - pitkä istuminen!

Onneksi reppu pursuaa vetoketjua myöten ajankuluksi tarkoitettuja tietoteknisiä laitteita, VPN-yhteyttä on testattu monta kertaa ja sekin toimii, iPad on täynnä kirjoja, lehtiä ja elokuvia. Lisäakut ja laturit ovat johtoineen pakattu nopeatsi esiin kaivettaviksi. Eli valmiina ollaan!

Vielä on huominen ja ylihuomisen päivärupeama varrottava ja purtava huulta odotuksen jännityksessä. Sitten sysätään reput ruumaan, peräpeili Finskin sinivalkoiseen penkkiin ja aletaan malttamattomana odotella milloin ollaan perillä Singaporessa.

Siitä se taas retki alkaa!

Ehkä näillä pääsee alkuun!

VÄSYNEET, MUTTA ONNELLISET KIITOKSEMME!

Vaikka kotiinlähdöllä oli omat haikeuden tunteensa, niin täytyi kuitenkin todeta, että Finnairin siivillä kotiin kiitäminen tuntui hyvältä ja jopa helpottavalta. Kun olimme päässeet koneeseen alkoi reilun viikon aikainen väsymys vähitellen hiipiä matkalaisiin. Varhaiset aamulähdöt tutustumiskohteisiin ja paluu majapaikkaan iltahämärissä olivat sittenkin verottaneet vanhuksen ja monen muunkin matkalaisen voimia. Paluumatkaan saakka olimme jaksaneet seurata oppaitamme mielenkiintoisten kohteiden ja runsaan tietoannin voimalla.

Lisäksi erityisesti Shanghain ja Xi'anin helteiset, jopa lähes +30 C-asteiset, säät olivat vaatineet oman veronsa. Olemista noissa lämpötiloissa eivät helpottaneet bussien ja rakennusten ilmastoidut tilat sekä lentokoneiden ilmastoinnit. Pekingissä ja erityisesti Kiinan muurin vierailulla joukkoamme koettelivat rankat sateet. Olosuhteista johtuen osa meistä saikin matkalla ankaran flunssan, jota podettiin ainakin meillä kotona paluun jälkeen vielä lähes kuukauden ajan.

Kiitos ystävämme seurasta!

Mutta kaikkineen matka oli uskomaton kokemus! Lomalinja oli laatinut äärettömän hienon ja kattavan ohjelman, jonka toteutuksesta Lauri Lehtovirta vastasi hienolla tavalla Kiinassa. En olisi uskonut, että yhdellä matkalla saisimme nähdä, oppia ja kokeilla niin runsaasti kiinalaiseen kulttuuriin, maisemaan, ruokaan, kansaan ja perinteisiin liittyviä asioita. Ja tietomäärä, jonka Lauri sekä kiinalaiset paikallisoppaat meille jakoivat, oli vertaansa vailla.

SYDÄMELLINEN KIITOS ANTOISASTA MATKASTA

KIINA, LAURI LEHTOVIRTA, LOMALINJA, PAIKALLISOPPAAT SEKÄ MATKASEURAMME!

 我希望我們能看到中國人了！

Shanghain uskomattomat valot

Buddha Shanghaissa

Xi'anin kellotorni iltavalaistuksessaan

Terrakotta-armeijaa ryhmittyneenä, Xi'an

Peking, JuYong-sola, Kiinan muuri

Peking, Keisarinnan puutarhan Jadelaiva

TORSTAI, 1.10.2015 - PEKING-HELSINKI, Lento kotiin

Kaikella mukavalla on tapana loppua juuri kun nautinto on parhaimmillaan! Kiinan kansallispäivän aamuna, 1.10. odotteli hotellin aulassa väsynyt ja runsaasti uusia kokemuksia saanut suomalaismatkailijoiden joukko bussikuljetusta Pekingin lentokentälle. Haikeina matkasimme bussin saavuttua  läpi Pekingin varhaisaamun kuhinan lentokentälle.

Pekingin lentoasema oli suunnattoman kokoinen

                                           

Sukkulamatkalla kohti lähtöterminaalia

Siinä Hän odotti meitä - tuulahdus koti-Suomesta

Pekingin lähiseutuja ilmasta kuvattuna

Kodin merkki F siivessä

Suomessa ollaan ja ulkomaan kielelläkin koti lähestyy

Ennen kotia lennettiin kuitenkin kesämökin yli

Lentomatka sujui perinteiseen tapaan elokuvia katsellen, tarjoiluista nauttien, unta tavoitellen  (onnistumatta siinä), iPadia lukien, pasianssia pelaillen ja "jäitä poltellen".

Kiitos Finnairin aikataulut pitivät ja suurkiitos vastassa olleiden kotimiesten matka kentältä kotiin sujui myös mukavasti!

KESKIVIIKKO, 30.9.2015 - PEKING, Kielletty kaupunki

Iltapäivä oli jo pitkällä kun kävelimme Maon kuvan alta. Poliisien tiukkojen ja valvovien katseitten seuratessa astelimme läpi Keskipäivän portin (korkeus 38 metriä) Taivaallisen rauhan aukiolta Kiellettyyn kaupunkiin. Meitä oli kielletty kuvaamasta Maon kuvan alla olevia poliiseja ja sotilaita. He kyllä suorittivatkin velvollisuuttaan semmoinen ilme kasvoillaan, etteipä heistä mitään hymykuvia olisi saanutkaan.

 
Vuonna 1420 käyttöönotettu Kielletty kaupunki on 72 hehtaarin kokoinen alue, joka oli n. 500 vuoden ajan Kiinan hallinnon pääpaikka ja keisarin asuinpaikka. Alueelle ei kansalla ollut pääsyoikeutta. Ainoastaan keisari saattoi liikkua vapaasti siellä. Alunperin rakentamisen käynnisti 1406 keisari Yongle.

Keskipäivän portti Kielletyn kaupungin puolelta

Portin piha-alue

Yksi viidestä marmorisillasta, jotka johtavat Ylimmän harmonian hallille.

Keskipäivän portista johti holvi kohti seuraavaa pihaa

Ylimmän harmonian portti ja taustalla Ylimmän harmonian halli

Ylimmän harmonian halli

Suurella pihalla oli meneillään useissa kohdin pihakivien uudistustyöt

Ylimmän harmonian halli

Suuren hallin sisätiloja

Vesipata tulipalojen varalta.

Pihoilla oli paljon vesipatoja tasaisin välein. Ne olivat siltä varalta, että puisissa rakennuksissa sattuu tulipalo. Padat olivat alta lämmitettäviä ajatellen talviolosuhteita.

Kielletyn kaupungin hienon malliset katot olivat kaikki keisarin väreillä varustetut. Räystäspuolen päisissä kattolaatoissa oli reunoissa keisarillinen pyöreä kuvio. Lisäksi rakennuksien alaslaskeutuvan kattokulman päällä oli erilaisia myyttihahmoja pieninä koristeveistoksina.

Taivaallisen puhtauden halli

Keisarilliset värit kattotiilissä ja kattokoristeissa

Rakennukset vasemmalta ovat Ylimmän harmonian halli, Keskiharmonian halli ja Harmonian säilyttämisen halli. (Nimenkäännökset ovat omiani eivätkä välttämättä ole oikeat suomenkieliset vastineet alkuperäisille nimille)

Taivaallisen puhtauden halli

Maallisen rauhan (tai tyyneyden) halli
(Oma vapaa käännökseni)

Keisarin tiloja

Keisarin palvelusväen (esim. jalkavaimojen) asuintiloja


 

Kuvia keisarillisesta puutarhasta

Lukemattomat yksityiskohdat rakennuksissa ja pihojen rakenteissa kiinnostivat runsasta vierailijajoukkoa. Jokainen kohta, josta oli mahdollista kurkistaa ikkunan tai aukon läpi rakennuksiin sisälle, keräsi väkeä ruuhkalle asti. Tosin me länsimaalaiset saimme helposti tilaa, kun meidät huomatessaan kaikki väistivät heti.

Kiinalaisilla turisteilla oli siis lisäkiinnostuksen kohteena meidän suomalaisryhmämme. Pääsimme varmaan satoihin vaivihkaa otettuihin valokuviin.

Paviljonki keisarillisessa puutarhassa

Jumalallisen ylpeyden portti

Olihan suunnattoman hieno alue! On siellä keisarin ollut hienoa oleilla palvelijoiden hoitaessa käytännön asiat. Olisi tuolla itselläkin kulunut aikaa enemmän, erityisesti jos olisi ollut mahdollista tutustua myös rakennusten sisätiloihin. Nuo rakennusten ja erilaisten veistosten yksityiskohdat ovat uskomattoman hienoja.