1. Pitkälle on taas aikomus

Jokunen vuosi on vierähtänyt pidemmästä reissusta, mutta nyt ollaan taas matkan kynnyksellä. Tavarat on kerätty kotona sängylle ja matkalaukut noudettu varastosta. Näyttää vaan tässä vaiheessa laukkujen kapasiteetti jossain määrin vaatimattomalta. Voi olla, että tavaraa on pakko karsia. Finnair ei nimittäin tykkää liiallisesta laukkumäärästä tai painosta. Toki siitäkin selviäisi rahalla, mutta kun perillä pitäisi herkutellakin, niin on pakko säästää ylimääräisistä kustannuksista.

Ylihuomenna illalla starttaa Finnairin sinivalkoiset siivet kohti Singaporea. Siinä kerkiää jokunen tovi vierähtää lennolla, kun ovat perustaneet tuon matkakohteen noinkin sivuun. Jos olisivat tajunneet rakentaa kaupunkinsa vaikka Tallinnan eteläpuolelle tai miksei edes jonnekin Tukholman ja Oslon välille, mutta ei vaan passannut, kauas piti tehdä. Ei kelvannut kapungin rakentajille Euroopan maastot ja ilmasto-olosuhteet. Ovat tainneet olla aika nirsoa porukkaa nuo rakentajat.

Olin vuosia sinnitellyt vastaan tuota reissua matkan pituuteen ja nopeasti karttuviin ikävuosiini vedoten. Mutta enää ei hermo pitänyt! Heikko luonteeni antoi puolestani periksi nuorten houkuttelulle ja liput hankittiin tammikuussa. Ja nyt se on sitten edessä - pitkä istuminen!

Onneksi reppu pursuaa vetoketjua myöten ajankuluksi tarkoitettuja tietoteknisiä laitteita, VPN-yhteyttä on testattu monta kertaa ja sekin toimii, iPad on täynnä kirjoja, lehtiä ja elokuvia. Lisäakut ja laturit ovat johtoineen pakattu nopeatsi esiin kaivettaviksi. Eli valmiina ollaan!

Vielä on huominen ja ylihuomisen päivärupeama varrottava ja purtava huulta odotuksen jännityksessä. Sitten sysätään reput ruumaan, peräpeili Finskin sinivalkoiseen penkkiin ja aletaan malttamattomana odotella milloin ollaan perillä Singaporessa.

Siitä se taas retki alkaa!

Ehkä näillä pääsee alkuun!